Tuotteiden hiilidioksidipäästöjen hyvitys

Olen laskenut tuotannosta syntyvät päästöt reilulla kädellä. Olen hakenut tietoa lähinnä erilaisilta ympäristö-/ilmastokentällä toimivilta järjestöiltä sen sijaan, että lukisin teollisuuden tietoja.

TELTTA

Minulla ei ole tarkkaa tietoa valmistajan käyttämän puuvillan alkuperästä. Olen jo yrittänyt saada valmistajan käyttämään luomupuuvillaa teltoissa, mutta se ei saamani vastauksen perusteella ole taloudellisesti mahdollista. Seuraavaksi pyrin saamaan heidät ainakin liittymään Better Cotton Initiativeen, joka pyrkii parantamaan kasvatukseen liittyviä käytäntöjä ja onkin saanut aikaiseksi merkittäviä vaikutuksia siihen liittyneillä tuottajilla.

Telttojen valmistus tapahtuu Kiinassa, joten oletan toistaiseksi, että myös puuvillan alkuperä on Kiina. Garbon Trustin mukaan puuvillan kasvatus Kiinassa aiheuttaa 9.6 tonnia hiilidioksidipäästöjä per tonni puuvillaa. En löytänyt suoraa tietoa puuvillan päästöistä, kun siitä tehdään lankaa tai kun siitä sitten tehdään kangasta. Sen sijaan löysin laskelman puuvillapaidan päästöistä koko sen elinkaaren aikana. Se ei tietenkään ole ihan tarkka, koska se kuvaa erilaisen tuotteen elinkaaren. Tässä esimerkissä puuvilla kasvatettiin Yhdysvalloissa, paita valmistettiin Bangladeshissa ja myytiin Saksassa. Tästä saa kuitenkin hyvän viitteen miten paljon päästöjä tällainen aiheuttaa. Paidan kiertoon kuuluu myös sen käyttö ostajalla, johon sisältyy paljon sen pesemistä pesukoneessa, joka lisää kuormitusta. Näillä teltoilla vastaava ei ole niin intensiivistä. Näihin lähteisiin perustuen tulin seuraaviin laskelmiin:

Paita (250 g) = 10.75 kg CO2 ja pari kiloa lisää, koska Kiinassa valmistetussa puuvillassa on enemmän päästöjä kuin Yhdysvalloissa tuotetussa eli paita (250 g) = 13 kg CO2. Tästä saamme 52 kg CO2 per kg puuvillaa. Kaikkein raskain telttamme on tällä hetkellä 50 kg, mutta tarkoituksena on tulevaisuudessa myydä vielä hieman isompia, jotka painavat noin 60 kg. Lasken sen siis tämän mukaan, koska on vaivalloista laskea oma hiilijalanjälki jokaiselle tuotteelle. On myös kiva lahjoittaa ylimääräistä rahaa tällaisen asian puolesta.

Ultimate ja Protech teltan painosta noin 1/5 osa on muovia. Muovin (PVC) tuottaminen lähteeni mukaan on 1.7 kg/CO2 per kilo muovia, mutta lähteeni mukaan tämä valmistus on Japanissa. Kiinassa voimme olettaa tämän olevan moninkertainen eli lasken sen vaikka viisinkertaisena. Näin ollen saamme 17 kg/CO2 per kilo muovia. Tästä puuttuu kaikki öljyn hankkimiseen liittyvät päästöt. En löydä tästä tietoa, joten jos taas kymmenkertaistamme tuon luvun kattaaksemme tämän, niin nyt saamme siis 85kg/CO2 per kilo PVC:tä.

Tähän lisätään vielä se, että teltta tulee tutkimuksen kuvauksesta poiketen asiakkaalle lentorahtina valmistajan varastosta Belgiasta. Carbon Footprint laskuri antaa tälle lennolle 230 kg CO2 päästöjä, jos teltta olisi ihminen. Rahti ei tietenkään kuluta näin paljoa.

Kokonaisuudessaan siis:

(48 kg puuvillateltta x 52 kg/CO2) + (12 kg muovipohja x 85 kg/CO2) + 230 kg CO2 = 3746 kg CO2

Hyvitän tämän käyttämällä yllämainittua Englannissa sijaitsevaa Carbon Footprint järjestöä, jonka kautta se maksaa noin 25 € telttaa kohti.

Hakeakseni jonkinlaista varmuutta tälle laskelmalle, kävin tarkistamassa auton valmistamiseen kuluvan hiilidioksidin ja pieni uusi auto on noin 6000 kg/CO2. Jos 60 kg teltta lähestyy tätä, niin olen aika luottavainen, että laskelma kattaa reilusti nämä hiilidioksidipäästöt.

KAMINA

Tämä laskutoimitus on valitettavasti viela valmisteilla

LÄHTEET

Puuvillan kasvatus: Garbon Trust: International Garbon Flows, Cotton. Haettu 8.1.2020.

Puuvillapaidan elinkaarilaskelma: Carbon Footprint of Textile and Clothing Products by Sohel Rana, Subramani Pichandi, Shabaridharan Karunamoorthy, Amitava Bhattacharyya, Shama Parveen, and Raul Fangueiro. Haettu 8.1.2020

Hiilijalanjälki ja sen hyvitys: https://www.carbonfootprint.com

Autojen valmistus: The Guardian: What is the carbon footprint of … a new car? Heattu 24.1.2020

Muovin valmistus: Life cycle inventory analysis of co2 emissions manufacturing commodity plastics in japan, Haettu 24.1.2020